56. Joulukalenteri 1: Elämäni hevoset

 c. Niina (kesä 2013)

c. Satu (tää on otettu keväällä 2015 :D)

Ihan ensimmäisenä pääsee esittelyyn Pietro Negro eli Pietu. Pietua me alettiin hoitamaan Satun kanssa 2012 syksyllä. Pietulla ei oltu tehty useampaan kuukauteen oikein mitään. Meillä oli Satun kanssa tarkoitus alkaa treenaamaan ratsuksi. Alkutaival kuitenkaan ei mennyt niin kuin kirjoissa, joten nähtiin parhaaksi jättää ratsastus kokonaan pois vähäksi aikaa. Vasta vuoden vaiheessa alettiin ottamaan ratsastusta enemmän kehiin. Pikkuhiljaa Pietu alkoi toimimaan ja sitten 2013 keväällä otettiin ensimmäinen laukkapätkä. Kokoajan Pietu kehittyi ja sen kanssa alettiin ottamaan jo pikku hyppyjäkin. Tehtiin myös erilaisia maastakäsittelyjä, irtohypyytettiin -ja juoksutettiin. Maastoiltiin kesällä tosi paljon, ja 2014 syksyllä käytiin Huldalla ja Pietulla muutaman kerran maastossa. Pietu on niin mukava ja hellyyttävä ruuna. <3 Nyt en ole enää käynyt vähään aikaan Pietun luona, kun aika menee Eeliksen kanssa. Joku viikonloppu täytyy kyllä lähteä Satun kanssa käymään siellä.

Stone Capes Flower saapui Keminmaahan kesällä 2012. Kukan kanssa aloiteltiin rauhallisesti, huonolla kunnolla ja vanhalla iällä ei heti voitu tehdä oikein mitään. Kun Kukka alkoi kuntoutumaan niin voitiin pikkuhiljaa ratsastella. Satu kävi Sakulla ja minä Kukalla, maastoiltiin ja tehtiin ihan vaan kentällä perusjuttuja. Tämä tamma on ehkä herkin hevonen millä olen ratsastanut, kyljistä ihan superherkkä, herkkä siis sillä tavalla että jalat ei saanut paljoa osua kylkiin niin takajalka nousi. Kukalla oli myös perusnivel, jolla meni alussa erittäin hyvin mutta sitten yhtäkkiä hevonen ei enää pysähtynyt. Tässä olikin varmaan ongelmana se että hevosella oli toisiakin ratsastajia ja kaikki ratsastajat ratsastaa erillä tavalla. Kokeilin hackamorea ja hevonen toimi yhtä hyvin kuin ensimmäisellä kerralla. Sen jälkeen meillä olikin muutama viikko välissä että ei päästy käymään tuolla tallilla, niin siinä välissä Kukasta olikin ehtinyt tulla tosi huono myös hackamorelle. Kukka on lopetettu tämän vuoden keväällä.

Sembs Ouradour oli 3v kun aloin hoitamaan sitä. Tämä tamma on kyllä semmonen pakkaus että tylsää sen kanssa ei ole. Sempsi ei ole mikään helppo tamma, tammamainen todellakin on. Tämän kanssa oppi sen että aina ei ole helppoa. Tamman kanssa olen kuitenkin ajanut ensimmäiset kertani. Ollaan käyty ajelemassa reellä pellolla ja istuttu nauttien kyydistä. Koppakärrylläkin olen omistajan kanssa käynyt pienellä hiitillä. Oli se aika hieno tunne, kun pääsi oikealla ravihevosella pääsi päästelemään kunnolla pellolle. Pitkään aikaan en ole nähnyt tammaa, pitäisi kyllä käyä tätäkin pippuripakkausta katsomassa. :)

Elbrus eli Eelis saapui tallille kesäkuun keskivaiheilla. Muistan vielä elävästi sen, kun käytiin Satun ja Lauran kanssa tarhoilla katsomassa tätä upeaa ilmestystä. :D Ensimmäinen kerta, kun näin ponin liikkeessä olin vaan silleen että oikeasti toi poni on vaan niin hieno. Ensimmäinen ratsastustunti minkä menin, rakastuin poniin täysin. Halusin mennä kesän viimeiset tunnit Eeliksellä. Yhdellä tunnilla en päässyt meneen sillä, kun yksi ostaja ehdokas kävi testaamassa sitä. Sen jälkeen kuitenkin pääsin sillä vielä tunnille. Kun kesän tunnit oli loppunut päätin kysyä Katalta että saanko liikuttaa Eelistä muutaman kerran, joka venyi kuitenkin kahteen viikkoon. :D Samaan aikaan olin tallilla kesätöissä ja yhtenä päivänä kysyin Katalta että mitä hintaluokkaa poni on. Soitin heti iskälle sen jälkeen.

Mietittiin viikon ajan ostoa, sitten 14.7.2015 Eeliksestä tuli minun ensimmäinen oma poni. Voi kuinka onnellinen olin silloin ja vielä onnellisempi olen nyt. <3 Eeliksen kanssa oli alussa tosi paljon ongelmia, en saanut ratsastettua sitä kunnolla eteen ja kisoissa Eelis perseili ihan kunnolla. Näistä ongelmista ollaan pikkuhiljaa päästy pois. Onneksi mulla on niin hyvä tukiverkosto tallilla, kun Siiri ja Kata opettaa minua, en voisi olla onnekkaampi.

Kun aloitin ratsastustunnit uudestaan, oli Grey ensimmäinen ratsu, jolla menin tunnille. Ponin kanssa pääsin taas ratsastuskoululaisen makuun ja sen kanssa pääsin ensimmäistä kertaa oikeasti hyppäämään. Tässä ponissa ei ole mitään huonoa sanottavaa. Greyn kanssa kävin ensimmäiset koulu- ja estekisat. Hyppäsin ihan sika hyvän 70cm radan kisoissa, jotka jää varmaan viimeisiksi estekisoiksi minun osalta. Grey on maailman paras opetusmestari lajissa kuin lajissa. Grey lähti muutama viikko sitten viettämään eläkepäiviä. <3 Ikävä on...